Vastuuviikko 2021-2022: Kohtuullisuus

Sinustako Vastuuviikon harjoittelija?

Haemme nyt Suomen Ekumeeniselle Neuvostolle

Vastuuviikon harjoittelijaa (suunnittelu ja toteutus)

määräaikaiseen työsuhteeseen elokuun puolesta välistä lokakuun loppuun välisenä aikana.

Ekopaasto 2023 – arjen tekoja ja toivon sanoja

Vuoden 2023 Ekopaastoa vietetään 22.2. – 8.4.2023. Valtakunnallisessa kampanjassa innostetaan suomalaisia liittymään pääsiäispaastoon, rohkaisemaan kohtuuteen ja vahvistamaan luontosuhdetta, niin että voimme osaltamme olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta ja lievittämässä ilmastoahdistusta.

Ekumeenisen vastuuviikon Kohtuullisuus -teema saa kansainvälistä näkyvyyttä

Ekorabbiksikin kutsuttu juutalainen ympäristövaikuttaja rabbi Yonatan Neril on toivonut Suomen Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtaja arkkipiispa Tapio Luomalta videotervehdyksen kahteen Israelissa järjestettävään uskontojenväliseen ympäristötapahtumaan. Ensimmäinen pidettiin Jerusalemissa 7.11.2022 ja jälkimmäinen on 13.11.2022 Siinai-vuorella. Arkkipiispa nostaa puheenvuorossaan esiin Ekumeenisen vastuuviikon ja sen Kohtuullisuus-teeman ja sen, kuinka viikolla on tarkasteltu YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa kristillisistä näkökulmista. 

Videotervehdys on julkaistu YouTubessa Interfaith Center for Sustainable Development -kanavalla.

Kestävä tulevaisuus ja donitsitalous

Donitsitalous on 2000-luvun visio taloudesta, joka mahdollistaa sekä ihmisten että ei-inhimillisen luonnon hyvinvoinnin ja kukoistuksen. Donitsi muodostuu kahdesta sisäkkäisestä ympyrästä: sosiaalisesta perustasta ja ekologisesta katosta. Sosiaalisen perustan 12 ulottuvuutta kuvaavat ihmisten perustarpeita, joita ilman kenenkään ei tulisi jäädä. Sosiaalinen perusta pohjautuu YK:n kestävän kehityksen sosiaalisiin tavoitteisiin. Ekologinen katto puolestaan koostuu yhdeksästä tutkijoiden tunnistamasta planetaarisesta rajasta, jotka säätelevät elämää ylläpitävien luonnonjärjestelmien vakautta ja kestävyyttä. Ihmiskunnan kestävä tulevaisuus vaatii ekologisen katon rajoissa pysymistä.

Vastuuviikon someaineistoa

Vastuuviikolle on tuotettu someaineistoa, jota voi käyttää oman yhteisön sometileillä nostamaan esiin Vastuuviikkoa. Vastuuviikon logon ja tapahtumakuvan lisäksi aineiston joukosta löytyy 17 kestävän tulevaisuuden tavoitekuvaa (sdg), jonka avulla voimme hahmottaa Agenda 2030 tavoitteet kristillisestä näkökulmasta. Sdg-kuvasisällön Vastuuviikolle on tuottanut SEN:n nuorisojaosto.

Täältä löydät Vastuuviikolle tuotettua someaineistoa omiin kanaviin jaettavaksi. Linkki johtaa SEN:n Google Drive kansioon, jonka kautta nämä isot tiedostot voi helposti ladata omalle koneelle.

Kohtuullisuus yksilön ja yhteisön hyveenä

Emeritus päätoimittaja Leevi Launonen luennoi taannoin Paikallisekumenian foorumissa Kuopiossa 14.10.2022 kohtuullisuudesta hyveenä. Tässä hänen puheensa kokonaisuudessaan.

Toteutamme kaikki päivittäin monia yksittäisiä halujamme. Kulutamme esimerkiksi vettä ja ruokaa, erilaisia tuotteita, energiaa, palveluja ja luonnonvaroja. Ajattelemme, että tämä kaikki kuuluu perustarpeisiimme ja meillä on siihen oikeus.

Changemakerien Ei kestä! - kampanja

Vuosina 2022 ja 2023 Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemaker kampanjoi ylikulutuksesta. Verkoston Ei kestä! -kampanja pyrkii puuttumaan ylikulutukseen ja avaamaan keskustelua ylikulutuksesta rakenteellisena eikä vain yksilöitä koskevana ongelmana.

Puhuisimmeko eläimistä!

Voiko rakkaan lemmikin haudalle laittaa ristin? Onko oikein, että seurakunta ammuttaa peuroja, jotka syövät kukkia hautausmaalta? Saako pappi esittää mielipiteitä eläintuotantoa kohtaan? Muun muassa tällaisia kysymyksiä lehti- ja internetartikkeleissa on viime vuosina esitetty evankelis-luterilaiselle kirkolle. Mietintöihin sisältyy melkein aina laajempi pohdinta eläinten roolista sekä arvosta kristinuskossa.

Tulossa: CHURCHES FOR A SUSTAINABLE FUTURE - KRISTITYT KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAJINA -työseminaari

4.-5.10.2022

Diakonia-ammattikorkeakoulun kampuksella Helsingissä (Kyläsaarenkuja 2) ja verkossa

Keynote-luennon pitää yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista tutkijoista akatemiaprofessori, ilmakehätutkija Markku Kulmala otsikolla Mistä ilmastonmuutoksessa on kysymys ja mitä minä kristittynä siitä ajattelen.

Lisäksi kuullaan puheenvuoroja eri kirkkokunnista ja kristillisistä yhteisöistä ympäri maailmaa, globaali ekologinen kestävyyskriisi seurauksineen saa ihmisen kasvot.

OHJELMA:
Tiistai 4.10. n. klo 17 alkaen: Seminaarin avauspäivä; kristillisten toimijoiden toritapahtuma (esittelypöytiä, nyyttärit, musiikkia) sekä hartaus.

Keskiviikko 5.10. klo 9–16:

KESTÄVÄ TULEVAISUUS -seminaari Kuopiossa pe 25.2.2022

Ympäristökysymykset puhuttavat nykyihmistä. Päättäjien puheenvuoroissa esiintyvät usein sanat hiilijalanjälki ja kestävä kehitys. Kysymystä kohtuullisuudesta pohditaan useasta näkökulmasta alustuksin ja paneelikeskustelulla Kuopion kaupunginkirjastossa 25. helmikuuta klo 13.00–16.00 Kuopion hiippakunnan, Kuopion ja Karjalan hiippakunnan ja Kuopion kristillisten seurakuntien yhteistyöelimen yhdessä järjestämässä Kestävä tulevaisuus -seminaarissa. 

Vastuullisuuskirja - Kristillinen näkökulma kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Voiko Raamatusta, kristillisestä uskosta ja teologisesta pohdinnasta olla apua kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa? Tähän kysymykseen keskittyy lokakuussa 2021 Suomen Ekumeenisen Neuvoston verkkojulkaisu Vastuullisuuskirja - Kristillinen näkökulma kestävän kehityksen tavoitteisiin. Julkaisun alustukset, pohdintakysymykset, raamatuntekstit ja rukoukset haastavat seurakuntia tutustumaan YK:n  kestävän kehityksen tavoitteisiin ja antavat työkaluja kristityn omaan pohdintaa kestävän tulevaisuuden kysymysten äärellä. Julkaisu sopii ohjaajien työn tueksi, sitä voi käyttää ryhmätyöskentelyssä tai yksilötyöskentelyssä kirkoissa, kodeissa ja kouluissa.

Kirkkojen johtajat YK:n ilmastokokouksen edellä: ”Meidän on valittava elämä”

Maailman vaikutusvaltaisimmat kristilliset johtajat antoivat syyskuussa ensimmäistä kertaa yhteisen ympäristöaiheisen julkilausuman. Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos, paavi Franciscus ja Canterburyn arkkipiispa Justin Welby vetoavat yhdessä maailman päättäjiin Glasgow´ssa 31.10.–12.11. järjestettävän YK:n ilmastokokouksen edellä.

Julkilausuman teksti:

Titanic ja pelastuksen laiva

”Act of God.” (Jumalan työtä) Näin kirjattiin perusteellisen onnettomuustutkinnan päätteeksi RMS Titanicin uppoamisen syy 15.4.1912.

Kyseessä ei toki ollut teologinen väite, vaan juridinen termi, jolla viitattiin ihmisen hallinnan ulkopuolella olevaan luonnonilmiöön tai -mullistukseen. Ketään ei siis varsinaisesti voitu vetää juridiseen vastuuseen tapahtuneesta vallitsevien merenkulun säädösten puitteissa. Siispä se oli ”act of God”. Ennen ”Jumalan työtä” tapahtui kuitenkin yhtä ja toista perin inhimillistä, mikä johti 1500 ihmisen huuhtoutumiseen Pohjois-Atlantin hyytäviin vesiin.

Laudato si' – katolisen kirkon globaali ympäristötoiminta

Laudato Si’ on pisin julkaistu kiertokirje, totesi Veli Gabriel. Kirjeen pituus kertoo ympäristöongelmien moniulotteisuudesta sekä siitä, miten tärkeänä katolinen kirkko pitää kysymystä ympäristöstä. Mielenmuutokseen kehottavan kiertokirjeen yleisöä ei ole rajattu. Ympäristökysymys on yhteinen, se ei tunne taloudellisia, kansallisia tai uskonnollisia rajoja, siksi kirje ei ole suunnattu vain katolisille tai kristityille vaan kaikille maailman ihmisille.

Uusia alkuja Damaskoksessa

Vuosikymmenen jatkunut Syyrian sota on rikkonut maan, ihmisiä ja unelmia. Filantropian uusi hanke kokoaa yhteen väkivaltaa kokeneita nuoria äitejä Damaskoksessa. Tavoitteena on tukea elämän lähtemistä uuteen alkuun.

Millainen määrä vastuuta on sopiva ympäristökriisin aikana?

Ympäristökriisi on vastuun kannalta vaikea asia. Yhtäältä suurin vastuu on suurimmilla päättäjillä ja suurimmilla saastuttajilla. Toisaalta he eivät saa riittävää painetta ja motivaatiota toimia, elleivät yksilöistä koostuvat väkijoukot painosta heitä.

Koulutus on kohtuullisen elämän avain

Nepalissa Ramgopalpurin kylässä kaikki kylän lapset on saatu koulunpenkille. Ilman koulutusta näiden lasten tulevaisuuden haaveet jäisivät toteutumatta. Nyt heillä on mahdollisuus opiskella, edetä elämässä ja saada ammatti, jolla voi elättää itsensä.

Rauhannobelisti Denis Mukwege Vastuuviikolla: Me voimme murtaa välinpitämättömyyden ja laittaa lopun väkivallalle Afrikan sydämessä

Onko maailma päättänyt olla hiljaa Kongon kärsimyksistä? Haluaisin pyytää suomalaisia muistamaan Kongon kansaa. Me kärsimme ja maailma on sulkenut silmänsä! Pyydän teitä avaamaan silmänne. –  rauhannobelisti Denis Mukwege

Kuka on kaikkein merkittävin ihmisoikeuspuolustaja?

Saarna Vastuuviikon ekumeenisessa radiojumalanpalveluksessa Porvoon tuomiokirkossa 20.10.2019. Yle Radio 1 lähettää jumalanpalveluksen su 27.10.2019 klo 11.00, jonka jälkeen jumalanpalvelus on kuunneltavissa 30 päivän ajan YLE Areenasta. Saarnassa keskustelevat Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi ja Porvoon helluntaiseurakunnan pastori Ari Niemi.
 

Ari Niemi:
Hyvät kristityt täällä Porvoossa ja radion välityksellä koko Suomessa

Ihmisoikeuspuolustajat – muutoksen voima

“Kun puhumme ihmisoikeuksista, puhumme ihmisten elämästä ja toimeentulosta”, sanoi kenialainen ihmisoikeuspuolustaja, nyt jo edesmennyt Odindo Opiata. Hän työskenteli parantaakseen Kenian slummeissa asuvien oikeutta asuntoon ja peruspalveluihin. Moni meistä yhdistää ihmisoikeudet ensisijaisesti mielipiteen- ja sananvapauteen, ajatuksen ja uskonnon vapauteen tai vaikkapa kidutuksen kieltoon. Kyse on kuitenkin myös meidän jokaisen päivittäiseen elämäämme vaikuttavista oikeuksista kuten oikeudesta riittävään toimeentuloon, oikeudesta koulutukseen ja oikeudesta terveyteen. Kehittyvissä maissa, missä suuri osa ihmisistä kamppailee jokapäiväisen toimeentulonsa puolesta, monet ihmisoikeuspuolustajat taistelevat juuri näiden oikeuksien puolesta.

Ihmisoikeuspuolustajat on ajettu ahtaalle

Ihmisoikeuspuolustajien työn rajoittaminen ei ole uusi ilmiö, mutta viime aikoina työstä on tullut entistä vaarallisempaa.

Ihmisoikeustyön eturintama toimii eri puolilla maailmaa. Ihmisoikeuspuolustajat varmistavat, toisinaan jopa oman henkensä uhalla, että kansainvälisissä sopimuksissa määritellyt oikeudet toteutuvat. Viime aikoina ihmisoikeuspuolustajien työ on ollut erityisen uhattuna.

Kesällä Turkin hallitus pidätti kaksi ihmisoikeuspuolustajaa, Amnestyn Turkin osaston johtajat İdil Eserin ja Taner Kılıçin, epäiltyinä terrorismiin liittyvistä rikoksista. He ovat joutuneet Turkin autoritaaristen toimenpiteiden uhreiksi.

Miten voi toimia ihmisoikeuksien edistämiseksi ja ihmisoikeuspuolustajien tukemiseksi?

Ihmisoikeuspuolustajat – keitä he ovat?

Ihmiset alkavat puolustaa ihmisoikeuksia hyvin erilaisista lähtökohdista. Yhdestä tulee ihmisoikeuspuolustaja omien kokemusten kautta, toiselle ihmisoikeuksien puolustaminen on vakaumuksellinen elämäntehtävä.

Juristi, joka puolustaa asiakkaansa oikeutta päättää itse siitä, miten pukeutuu. Vapaaehtoisryhmä, joka jakaa vettä ja elintarvikkeita aavikon läpi kulkeville pakolaisille ja siirtolaisille. Yhteisö, joka yrittää estää asuinalueensa muuttumisen elinkelvottomaksi. Nainen, joka kertoo julkisesti itseensä kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Äiti, joka haluaa lapsensa tappajat vastuuseen teostaan.

Protecting Human Rights Defenders

Protecting human rights defenders is a global challenge, partners who share the same values can benefit by combining their voices and their resources. In October 2018, Finland added their voice to the Lifeline Embattled CSO Assistance Fund.  Unique in its ability to provide large resources to support grass roots defenders, the Lifeline Fund was established in 2011 as a response to threats against civil society and a global decline in fundamental freedoms.

Suomi tukee ihmisoikeuspuolustajia monin tavoin

Ihmisoikeuspuolustajien toiminta on uhattuna eri puolilla maailmaa. Osana ulkopolitiikkaansa Suomi tukee ja suojelee ihmisoikeuspuolustajia EU:n ulkopuolisissa maissa. Edustustoilla on erityinen rooli tässä tehtävässä.

Euroopan unioni on linjannut ihmisoikeuspuolustajien tukemisen yhdeksi unionin ja sen jäsenmaiden tehtäväksi niin kutsutuissa kolmansissa maissa, eli EU:n ulkopuolisissa maissa. EU:n ihmisoikeuspuolustajien tukemista koskevat periaatteet on koottu Euroopan unionin ihmisoikeuspuolustajia koskeviin suuntaviivoihin.

Naisten ammattikoulutus luo toivoa pakolaisleireillä

Palestiinalaispakolaisten työllistyminen on vaikeaa Libanonissa, ja vielä vaikeampaa, jos olet palestiinalainen nainen. Ammattikoulutus avaa uusia väyliä naisille rakentaa parempaa tulevaisuutta.

Naisten työtä voi ja kannattaa edistää myös seurakunnissa

Tänä vuonna Ekumeenisen Vastuuviikon teema on naisten työ. Teema on monin tavoin sekä mielenkiintoinen että haasteellinen. Naisten tekemä työhän ympäröi meidät kaikkialla. Usein se on kuitenkin kansantalouden tilastoissa näkymätöntä ja sen tekijät ovat vailla juridista suojaa. Tärkeä kysymys onkin, voivatko naiset vapaasti valita halunsa ja taipumustensa mukaista työtä ja ovatko he työssään tasa-arvoisia miesten kanssa.

Meillä on sanottavaa!

On kummallista huomata, kuinka selkeästi sitä joskus itse toteuttaa stereotypioita.

Ilmastoälykäs maatalous parantaa naisten toimeentuloa

Maailmanlaajuisesti, lähes kolmas työssäkäyvistä naisista – 400 miljoonaa – työskentelee maataloudessa. Suurin osa on pienviljelijöitä epävirallisella sektorilla, jossa ei ole työsuojelua tai se on vähäistä.

Pieniä askeleita, pitkiä linjoja – Suomen työ naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämiseksi

Kaikkien valtioiden edustajat ovat kokoontuneet YK:n päämajaan New Yorkissa. Tunnelma jättimäisessä kokoushuoneessa on tiheä. Kello lähestyy jo aamua, neuvotteluiden 22. tunti on alkanut. Väsyneet diplomaatit ahmivat pizzaa ja cokista. Sopimukseen on päästävä.

Taloudelliseen tasa-arvoon on vielä matkaa – mutta se kannattaa

Suomi on maailman tasa-arvoisimpia yhteiskuntia. Naiset ja miehet ovat lähestulkoon yhtä aktiivisia yhteiskunnan eri osa-alueilla. Suomalaisille naisille taattiin poliittiset osallistumisoikeudet jo yli sata vuotta sitten, ja sen jälkeen naisten oikeudellista ja taloudellista itsenäisyyttä on pikku hiljaa lainsäädännössä lisätty. Naiset vapautettiin aviomiestensä holhouksesta ja heille annettiin oikeus omaan omaisuuteen vuonna 1930. Nykyään naisten ja miesten osallistuminen työelämään on lähes samalla tasolla, eduskunnassa naisia on yli 40 % ja pörssiyhtiöiden hallituksissakin noin 30 %.

Kehitysmaiden nuoret naiset tarvitsevat työtä ja toimeentuloa

Nuorisotyöttömyys ja säällisen toimeentulon puute koskettaa erityisesti kehitysmaiden tyttöjä ja nuoria naisia. Lastenoikeusjärjestö Plan International muuttaa asenteita ja kouluttaa tyttöjä, jotta tasa-arvo toteutuisi työmarkkinoilla.

Burkinafasolainen Bibata Zabré, 28, on kiireinen liikenainen. Hän on taitava ja ripeä putkiasentaja, ja hänen palveluilleen riittää kysyntää Kayan kaupungissa.

Tuhkimo ei asu täällä – Miten sorretut kotiapulaiset yhdistivät voimansa

Suomessa piiat ja palvelijat yhdistetään satuihin tai menneisiin aikoihin, vaikka Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan jopa noin 67 miljoonaa ihmistä tekee tälläkin hetkellä töitä toisten kodeissa.

Ranian kertomus

Enää en anna periksi – olen oppinut arvostamaan itseäni, ja nähnyt, että ponnistelu muutoksen saamiseksi kannattaa!

Pölyinen pieni kylä Jordanian laitamilla kätkee sisäänsä ihmeen. Vielä hetki sitten tuossa kylässä asuvat naiset olivat kotona, miestensä varjossa – mutta sitkeys, rohkeus ja vertaistuki ovat saaneet muutoksen aikaan.

Voimaannuttavaa taloutta naiset edellä

Yritysvetoinen kehitysyhteistyö on Suomessa ja maailmalla kovassa huudossa. Siinä missä julkisen ja järjestöpohjaisen kehitysyhteistyön väitetään olevan tehotonta ja kyvytöntä luomaan talouskasvua, yritykset nähdään ketterinä, työtä ja hyvinvointia synnyttävinä toimijoina[1]. Vähemmälle huomiolle ovat sen sijaan jääneet tutkimukset, joiden mukaan suomalaiset kehitysyhteistyövaroja saaneet yritykset tuntevat huonosti, jos ollenkaan, mahdollisten kohdemaidensa kehityshaasteita[2]. Siksi hyvätkään innovaatiot eivät välttämättä luo tasaisia mahdollisuuksia nauttia kehityksen hedelmistä.

Tiedosta, tunnista, puutu – toimintaohjeet naisiin kohdistuvan väkivallan vastustajalle

Lauantaina 25.11.2017 vietetään YK:n julistamaa kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Väkivallaton tulevaisuus vaatii pitkäjänteistä työtä, riittäviä resursseja ja asenteiden muutosta. Miehillä on merkittävä rooli tietoisuuden lisääntymisessä ja asennekasvatuksessa, sillä he voivat omalla toiminnallaan näyttää, että naisia alistavaa kohtelua ei tule sallia.

Naiset vahvistavat rauhan ja anteeksiannon ilmapiiriä Etelä-Afrikassa

Naiset oppivat käsittelemään kohtaamaansa väkivaltaa ja sovittelemaan konflikteja Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeessa Etelä-Afrikassa.

– Sain apua Healing of Memories -työpajoista. Se auttoi kipuun. Se muutti ajattelutapaani. Yhdessä työpajassa piirsimme ja kirjoitimme oman tarinamme, sanoo 50-vuotias eteläafrikkalainen Samukelisiwe Mlambo.

Healing of Memories on työmuoto, jota hyödynnetään Suomen Lähetysseuran ja sen paikallisen kumppanin KwaZulu-Natalin kristillisen neuvoston kehitysyhteistyöhankkeessa Etelä-Afrikassa. Etelä-Afrikassa apartheidin perintö, maakonfliktit, muukalaisvihamielisyys ja väkivalta varjostavat ihmisten elämää.

Sahir

Jag heter Sahir Maryam och jag är syrisk kristen. Våren 2009 flydde jag från den irakiska staden Mosul på Nineveslätten. Vår familj hade en livsmedelsbutik. Vi såldes också alkohol, vilket var tillåtet bara för kristna och yazider (jesideillä). Tidigt en morgon gick jag och min bror för att öppna butiken. När vi kom fram hade butiken sprängts och jämnats med marken. Terroristerna som gjort det väntade på oss i butiksruinerna, men till all lycka hann vi fly. Annars hade vi blivit dödade.

Min bror och syster bodde i Bagdad. Deras grannar var extrema muslimer som visste att min familj var välbärgade kristna. Flera av våra familjemedlemmar hotades med utpressning. Om den begärda penningsumman inte utbetalades hotade utpressarna att mörda dem.

Jag väntar på att bli lycklig igen

Tisdagen den 12 januari 2016 deltar jag i ett seminarium om flyktingar och trauman. Då har Finland tagit emot mer än 30 000 asylsökare och flyktingar. Ämnet är mer än aktuellt, närmast akut.

Psykolog Ferdinand Garoff som jobbar med rehabilitering av tortyroffer inleder med att låta deltagarna ta ställning till tre frågor.

-Är människors lidande i andra delar av världen mycket annorlunda än din egen vardag och svårt att förstå? Är ett främmande språk och kultur oöverstigliga hinder för att förstå andra? Är det viktigt att tolerera allt som är annorlunda?

Vårt ja eller nej beror på hur vi tolkar frågeställningarna och leder till intressanta iakttagelser och samtal. Garoff fortsätter sedan med några fakta om asyl och flyktingskap.

Tyttöjen oikeuksien edistäminen hyödyttää kaikkia

Tytöt kohtaavat syrjintää sekä ikänsä että sukupuolensa vuoksi, ja siksi tyttöjen oikeuksiin on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota.

Miksi tytöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa?

Monessa yhteiskunnassa tytöt nähdään poikia alempiarvoisina, eikä heitä arvosteta perheen ja yhteiskunnan täysiarvoisina jäseninä. Poikia pidetään perheen elannon turvaajina, kun taas tytöt siirtyvät naimisiin mennessään toiseen perheeseen. Usein perheen miehet päättävät tyttöjen elämää koskevista ratkaisuista, kuten liikkumavapaudesta, opinnoista ja naimisiinmenosta.

Naisten osuuskunnista hyvinvointia koko yhteisölle

Filantropian ruokaturvahanke Etiopian Batussa yhdessä paikallisen Maedot-järjestön kanssa on vaikuttanut positiivisesti paitsi mukana olleiden äitien niin myös heidän perheidensä elämään.

Vuonna 2013 Maedot kokosi satoja naisia Batun kaupungin alueelta, auttoi heitä rekisteröitymään osuuskunniksi ja koulutti pienyrittäjyyden alkuun. Lisäksi perustettiin kiertävä rahasto, jonka kautta 200 naista sai lainaa säästöjä vastaan. Kahden vuoden aikana perustettiin 15 osuuskuntaa, joihin liittyi 500 naista. Yli 70 prosenttia koulutuksiin osallistuneista perusti pienyrityksen.

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta – globaali ihmisoikeusongelma

Mitä naisiin kohdistuva väkivalta on ja mistä se johtuu?

Sukupuoleen perustuva väkivalta koskettaa kaikkia sukupuolia. Sen taustalla ovat normit, jotka eivät salli perinteisestä poikkeavia sukupuolirooleja ja -identiteettejä.

Suurin osa sukupuolittuneen väkivallan kohteiksi joutuvista ihmisistä on naisia ja tyttöjä. Naisiin kohdistuva väkivalta ilmentää sukupuolten epätasa-arvoa ja naisten syrjintää, joka istuu syvällä monissa yhteiskunnissa.

Usein väkivaltaa käytetään keinona kontrolloida naisten ja tyttöjen seksuaalisuutta tai pakottaa takaisin paikalleen nainen, joka on tavalla tai toisella ylittänyt naiselle määritellyt rajat tai tuottanut perheelleen häpeää rikkomalla perinteisiä sukupuolirooleja.

Marginaalista osallisuuteen – naisten ääni ja kirkot

Kirkkojen maailmanneuvoston asiakirja Yhdessä kohti Elämää (Together towards Life 2012 ) määrittelee kirkon mission uudella tavalla kehottaessaan eriarvoisuutta ylläpitävien rakenteiden purkamiseen. Tämä tarkoittaa myös naisten äänten vahvistumista.

Yhdessä kohti Elämää -asiakirja piirtää kuin kaksi kehää, joista ensimmäinen kuvaa niitä ihmisiä ja ihmisryhmiä, joilla on oikeus ja resurssit ihmisarvoiseen elämään. Tämän kehän ulkopuolella on toinen kehä, jonka piirissä elävät ne ihmiset ja ihmisryhmät, joilta puuttuvat nämä oikeudet ja mahdollisuudet.